Tanssi-liiketerapeutin työssä asiakkaan liikkeen ja kehon sekä näiden muutosten huomaaminen on keskeisestä. Yhtä olennaista on tanssi-liiketerapeutin oma kehollinen itsehavainnointi, ymmärrys itsestä kehollisena olentona ja toimijana. Bartenieff Fundamentals (BF) sekä Laban Movement Analysis (LMA) antavat välineitä tähän havainnointiin. Yhdessä niitä kutsutaan Laban/Bartenieff-liikeanalyysiksi.

Elo-syyskuussa 2019 meitä suomalaisia ammattilaisia hemmoteltiin poikkeuksellisesti kahdella erinomaisella Bartenieff Fundamentals -kurssilla, ja pääsin suureksi ilokseni osallistumaan molempiin. Turkulainen tanssija Susanne Montag organisoi osana LMA-opintojaan Satu Palokankaan ohjaaman viikonloppukurssin Bartenieff Fundamentals Intro. Turussa 30.8.–1.9.2019 pidetty kurssi on samalla yksi osa Eurolabin pääsyvaatimuksia pidempään Laban/Bartenieff-koulutusohjelmaan. Suomen Tanssiterapiayhdistys ry kutsui Susan Scarthin ohjaamaan Helsinkiin tanssiterapian ammattilaisia Laban/Bartenieff-systeemiin ja sen soveltamiseen 14.–15.9.2019. Käytännössä myös tämä kurssi keskittyi eniten Irmgard Bartenieffin kehittämään liikkuvan kehon havainnoinnin ja kokemisen systeemiin.

Mitä Bartenieff Fundamentals on? 

Bartenieff Fundamentals on Irmgard Bartenieffin kehittämä kokonaisvaltainen lähestymistapa liikkeen perustaviin tekijöihin liikkujan omassa kehossa. Erilaiset liikkeen perusteita soveltavat ja havainnollistavat harjoitukset tuottavat kokemuksia näistä perustavista tekijöistä. Bartenieff Fundamentals on samalla liikkuvan kehon havainnoinnin ja siinä käytettävien käsitteiden järjestelmä. Sekä kokemuksellista että analyyttistä puolta voidaan hyödyntää tanssi-liiketerapiassa.

Tanssija, fysioterapeutti, tanssiterapeutti sekä liikkeen tutkija ja opettaja Irmgard Bartenieff (1900–1981) oli liikeanalyysin pioneeri Rudolf Labanin oppilas. Bartenieffin kehokäsitteistö laajentaa Labanin liikkeen havainnoinnin periaatteita kehon suuntaan, vuoropuhelussa Labanin kehittämän LMA-käsitteistön kanssa. Bartenieffin ja Labanin oppilaat ovat kehittäneet käsitteistöä ja harjoituksia eteenpäin. 

Entä käytännössä?

Tanssi-liiketerapeutin työskentelyaluetta on koko ihmisyys erityisesti kehollisuuden ja liikkeen kautta hahmotettuna ja tarkasteltuna. Tämän kehollisen tarkastelun helpottamiseksi ja systematisoimiseksi tarvitaan kehollisuuden ja liikkeen eri osa-alueiden käsitteistöä. Tarvitaan myös harjoituksia, joiden kautta kehollisuuden ja liikkeen osa-alueet muuttuvat eläväksi kokemukseksi ja uusiksi kehon käytön mahdollisuuksiksi.

Kaikki me näemme liikettä ja erilaisia kehon käytön tapoja ympärillämme sekä vedämme niistä johtopäätöksiä, tietoisia ja ehkä etenkin tiedostamattomia. Tanssi-liiketerapeutin työssä on tärkeää opetella tietoisesti huomaamaan ja analysoimaan liikettä. Tämän kautta saatamme huomata vaikkapa joidenkin liikelaatujen tai kehonosien liikkeiden runsauden tai puuttumisen, asentotottumuksia ja kehonosien välisten sisäisten yhteyksien painotuksia. Laban/Bartenieff-liikeanalyysin osa-alueet ovat keho (osineen, käyttötapoineen ja sisäisine yhteyksineen), liikelaatu (voimakkuus, virtaus, suhde tilaan ja aikaan muodostavat yhdistelmiä ja sävyttävät liikekieltämme), kehon muoto (millaisia muotoja keho ottaa ja kuinka ne muuttuvat) ja tila, jossa kehoamme käytämme (liikkeiden ottama tila ja liikkumisemme yleisessä tilassa).

Tässä yksi kuvitteellinen ja sangen yksinkertaistettu esimerkki: useiden tapaamisten kuluessa huomaamme asiakkaan kanssa, että hänen liikekokeiluihinsa sisältyy varsin vähän rintakehän ja pään liikettä (liikkuvat ja liikkumattomat kehonosat). Pää on hieman kehon keskilinjan edessä ja samoin olkapäät (kehon asento). Kun asiakas kokeilee käsien liikettä, se on useimmiten kevyttä ja välillä pysähtelevää (liikelaatu) ja käsien liikeradat lähellä kehon etupuolta (kinesfääri eli liikkeen ulottuvuus kehon ympärillä. Asiakkaalle luontevinta on liikkua melko vähän aloituspaikalta (yleisen tilan käyttö). Koko keho on ikään kuin pyöristynyt eteenpäin (kehon muoto).

Liikkeistä ja kehon käytöstä ei voi vetää yksiselitteisiä tai nopeita johtopäätöksiä. Kehon käytön tavat syntyvät monien tekijöiden summana elämän varrelta, vauva-ajoista alkaen. Niihin vaikuttavat niin ympäristön odotukset, opitut tavat kuin genetiikka ja kehoa muokanneet elämäntapahtumat, esimerkiksi fyysiset ja psyykkiset traumat sekä myös arkiset tavat. Nopeiden päätelmien tekemisen sijaan voidaan kokeilla uusia liikkumisen ja kehon käytön tapoja ja tällä tavalla laajentaa kehon aistimisen ja käytön mahdollisuuksia. Jo läsnä olevat liikkeen mahdollisuudet ovat hyvä ponnistuspinta uusille kokeiluille. Uudet kehon käytön tavat mahdollistavat lisää reagointitapoja ympäristön asettamiin haasteisiin.

Yksinkertaistettua esimerkkiä jatkaaksemme asiakas voisi kokeilla kurotuksia pitkälle tilaan eli laajentaa kinesfääriään. Tämä saattaa vaatia ensin hieman lavan ja käden välisen toimintasuhteen hahmotusta ja kehon sisäisten yhteyksien etsimistä vaikkapa Bartenieff Fundamentals -harjoitusten kautta. Asiakas saattaa huomata, että ennen kuin käden kurotus alkaa tuntua kehon sisäisenä kehonosien yhteyden kokemuksena, tarvitaan jonkun toisen kehon osan tukeutuminen lattiaan, pohja kurotukselle eli kehon juurtuminen alustaan. Kurotuksen kokemuksen vahvistuessa myös erilaiset kehon tuntemukset, tunteet ja ajatukset saattavat nousta tietoisuuteen. Kenties kurotuksen ja työnnön mahdollistama uudenlainen liikelaatu nostaa pintaa hien lisäksi iloa omasta pystyvyydestä, havainnon kehon voimien käytön suhteesta omaan arkeen tai kenties muistoja kielletyistä ja kannustetuista liikkumisen tavoista oman elämän varrelta. Vähintäänkin venytystä ja lihastyötä on liikkeessä läsnä, mikä jo sinänsä tuottaa mielihyvää. 

Liikkeeseen ja hengitykseen syventyminen rauhoittaa autonomista hermostoa. Liikekokeilun vaikutukset saattavat heijastua arkeen, vaikkapa auenneena kehon asentona ja selkeämpänä oman keskilinjan kokemuksena, mikä voi aiheuttaa kehollista hyvää oloa ja itseluottamusta sekä vaikuttaa vuorovaikutukseen muiden kanssa. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan liikkeeseen ja tehdä valintoja voivat toimia vertauskuvina muiden elämänvalintojen suhteen. Näistä huomioista voidaan keskustella terapeutin kanssa, ja niitä voi kuvata kirjallisesti tai kuvan avulla. Muutos liikkeessä voi johtaa muutokseen kehonkuvassa ja olla vähitellen osa laajempaa muutosta elämässä.

Äskeinen esimerkki on yksinkertaistettu muun muassa siksi, että tanssi-liiketerapeuttisissa tapaamisissa kokeillaan ja koetaan monipuolisia lähestymistapoja kehoon ja liikkeeseen. Kokeilujen ja muutoksen prosessi vie aikaa ja siihen sisältyy enemmän liikkeellisiä sävyjä ja osatekijöitä kuin yksinkertaiseen esimerkkiin mahtuu. Tanssi-liiketerapiassa myös työskennellään monella muullakin tasolla kuin pelkän päällepäin näkyvän liikkeen muutoksen tasolla. Muutenhan piipahdus punttisalilla voisi olla vastaus useimpiin pulmiin. Valitettavasti näin onnekkaasti harvemmin käy. Elämäntilanteen ja mielenterveyden ongelmat ovat monitasoisia ja vaikuttavat kehon tuntemusten lisäksi ajatuksiin ja tunteisiin useilla tavoilla. 

Tanssi-liiketerapeutilla on ymmärrystä mielenterveyden häiriöistä, kuten ahdistushäiriöstä, masennuksesta tai traumaattisesta stressihäiriöstä sekä niihin liittyvistä oireista, joista osa on kehollisia ja kehossa koettuja. Tanssi-liiketerapiassa näitä monitahoisiakin ongelmia lähestytään pitäen kehollisen muutoksen mahdollisuus aina mukana. Tanssiterapeutin ja asiakkaan välisessä suhteessa on tilaa keskustelulle, kirjoittamiselle, kuvailmaisulle, luovalle oivallukselle sekä kertyneiden kokemusten systemaattiselle tarkastelulle erilaisten kehollisten harjoitusten yhteydessä ja lomassa. 

Kokemuksellisen kehon äärellä

Satu Palokangas otti Irmgard Bartenieffin tavoitteen ”to activate and motivate” – aktivoimiseksi ja motivoimiseksi – Bartenieff Fundamentals -introkurssinsa johtotähdeksi. Bartenieff itse työskenteli mm. polioon sairastuneiden lasten kanssa. Harjoitusten piti saada potilaat sekä liikuttamaan jäykistyneitä kehonosia että samalla löytämään oivalluksia liikkeen sisäisestä merkityksellisyydestä ja mielekkyydestä. Bartenieff Fundamentalsin avulla mahdollistetaan toimijuutta: liikkeen ja kehon käytön kautta otamme ympäristöstä informaatiota sisään ja tuotamme toimijuutta kehosta ulos. Bartenieff Fundamentals harjoituksineen havainnollistaa tämän kehollisen prosessin perusperiaatteistoa.

Satu Palokankaan kurssiopetusta taustoittaa mm. Laban/Bartenieff-opinnot Bartenieffin työn jatkajan ja kehittäjän Peggy Hackeyn opetuksessa. Palokangas on lisäksi sertifioitu Bonnie Bainwright Cohenin (aikanaan Bartenieffin oppilas) kehittämän Body Mind Centering -menetelmän opettaja, joka avasi kurssiantia kehityksellisten liikemallien suuntaan. Palokankaan laajaan somaattisten menetelmien työskentelyalaan kuuluu myös kehoterapia, ja hän toiminut mm. tanssi-liiketerapeuttien kouluttajana Jyväskylässä.

Lyhyen historiataustoituksen jälkeen kurssilla keskityttiin pääasiassa omista liikekokeiluista annettuihin kehollisiin teemoihin. Esimerkkinä harjoitusjatkumosta aloitimme jalan hahmotuksesta luuston tasolla, annoimme hengityksen etsiä kehossa reittiään liikkeeksi ja jatkoimme meritähtiharjoituksen kanssa parin kanssa sekä lopettelimme jatkumon tunnustelemalla ja hieromalla omia ja parin jalkoja ja tuntemalla elävöityneiden jalkapohjien juurtumisen. Tähän varattiin ylellisesti kolme tuntia aikaa. Lopuksi reflektoimme kokemusten herättämiä tuntemuksia, tunteita ja ajatuksia parin kanssa ja laajemmassa ryhmässä. Henkilökohtaisesti kokemus oli virkistävä, kehon tuntemuksiin herkistävä ja ajatuksia sekä tunnetiloja stimuloiva, aistimisen ja liikkeen mahdollisuuksia laajentava.

Palokankaan tällä kurssilla lähtökohtana oli usein luuston hahmottaminen anatomisen tiedon ja omakohtaisen kokeilun sekä kosketuksen avulla. Kokemuksellinen anatomia siis. Kun luut linjautuvat kehon toiminnan kannalta funktionaalisesti, myös niitä ympäröivät pehmytkudokset voivat järjestyä paremmin tukemaan yksilön kehollista toimintaa. Kun yksilön kokemus esimerkiksi raajasta järjestäytyy kolmiulotteisesti, se voi auttaa käyttämään raajaa kolmiulotteisesti. Luuston hahmotus alusti kehon sisäisten yhteyksien kokemusta, liikkeen jatkumoa kehossa painovoimalle antautumisesta työntöön ja kurotukseen irtipäästämiseen. Ne kaikki ovat läsnä kaikissa liiketapahtumissamme jokapäiväisestä kävelystä taidokkaisiin urheilusuorituksiin. 

Myös Irmgard Bartenieff käytti aikalaislähteiden mukaan syvällistä anatomiatietämystään alustamaan liikeharjoituksia. Palokangas lisää kehityksellisen liikkeen, primitiivisten refleksien ja alkio- ja sikiökehityksen aikaisen kerroksen kokemuksellisen anatomian tarkasteluun. Esimerkiksi sikiökehityksen aikana muodostuvan pehmeän selkärangan aistimisen kautta kurssin osallistujat kokivat selkeämpää kehon keskilinjan tukea. 

Bartenieff Fundamentalsin kehollisuuteen ankkuroituneet harjoitukset nostavat usein esiin runsaasti assosiaatioita ja tunteita. Keho ja mieli ovat yhtä, ja niissä tapahtuvat prosessit ovat vuorovaikutuksessa. Irmgard Bartenieffin sanoin: ”Ei ole mitään sellaista kuin puhdas ’fyysinen’ terapia tai puhdas ’psyykkinen’ terapia. Ne ovat jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa.” (Bartenieff, I. & Lewis, D.: Body Movement. Coping with the environment, 2002; oma käännös). Terapiaprosessi liikkeellisine harjoituksineen johdattaa uudenlaiseen suhteeseen oman itse ja kehollisuuden kanssa. Myös tämä kurssi johdatti uusien kokemusten ja mahdollisuuksien pariin, tarjosi elämyksiä ja oivalluksia – ikään kuin syväsukelluksen omaan kehollisuuteen.

Kirjoittaja: Saara Soikkeli, itämaisen tanssin opettaja ja kouluttaja, Pilatesohjaaja ja tanssi-liiketerapeutti