”Kannattaa sitkeästi etsiä mahdollisuuksia käyttää uutta ammattitaitoaan, sillä eniten tässäkin ammatissa oppii tekemällä”

Opiskelin tanssi-liiketerapeutiksi 2010-2012 Goldsmiths’ Collegessa Dance Movement
Psychotherapy -maisteriohjelmassa. Ennen Lontooseen hakeutumista olin suorittanut
vuoden TLT-perusopinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Koulutukseni Englannissa oli psykodynaamisesti painottunut, ja myöhemmin tapaani tehdä
TLT:tä on vaikuttanut pitkäaikainen perehtyminen mindfulnessiin, autenttisen liikkeen
harjoittaminen sekä sensomotorisen psykoterapian opinnot.

Aiemmin olen työskennellyt tanssi-liiketerapeuttina mm. TLT-hankkeissa masennuksesta
kärsiville aikuisille sekä syöpään sairastuneille. Tällä hetkellä pidän tanssi-liiketerapian
yksityisvastaanottoa aikuisasiakkaille päätyöni ohessa. Päätyöni on MIELI Kriisikeskus
Helsingissä, jossa työskentelen erilaisia kriisitilanteita kohdanneiden asiakkaiden kanssa.

Antoisa ja haastava tanssi-liiketerapia

Haastavat ja antoisat puolet kulkevat usein käsi kädessä, niin myös tanssi-liiketerapiassa.
Antoisaa on se, että kun käytössä on keho ja liike sanojen lisäksi, on paljon
mahdollisuuksia, mitä kautta asiakkaan ongelmia voidaan työstää. On siis monia eri
suuntia, joihin voi asiakkaan kanssa terapiatilanteessa edetä. Heittäytyminen yhdessä
luovaan ja vuorovaikutteiseen prosessiin, minkä kautta asiakkaan itseymmärrys lisääntyy,
on parhaimmillaan asiakkaalle (ja osin myös terapeutille) erittäin inspiroivaa ja parantavaa.

Toisaalta prosessin avoimuus on myös haaste. Se itsessään voi aiheuttaa ahdistusta
asiakkaassa ja terapeutin on tärkeä luoda tarvittavia raameja. Itse usein saatan tarjota
asiakkaille muutamia vaihtoehtoja, kuten ”voisimme tehdä näin tai kokeilla tällaista” ja
asiakas voi sitten valita suunnan, joka hänelle siinä hetkessä sopii.

Iso haaste TLT-työssä on terapiamuodon vähäinen tunnettuus ja se, että sitä ei juurikaan
tueta tai tarjota sote-järjestelmämme piirissä. Näin ollen vain hyvin harvalla on pääsy
tanssi-liiketerapiaan. Toisaalta oma kokemukseni on, että ne asiakkaat, jotka TLT:n pariin
omaehtoisesti hakeutuvat, ovat erittäin motivoituneita.

Eniten oppii tekemällä

Aloitteleville TLT-terapeuteille haluaisin sanoa, että kannattaa sitkeästi etsiä
mahdollisuuksia käyttää uutta ammattitaitoaan, sillä eniten tässäkin ammatissa oppii
tekemällä. Jos ajattelen itseäni silloin, kun valmistuin, niin olin aikalailla epävarma oman
osaamiseni ja TLT:n suhteen. TLT:n mahdollisuudet ovat kuitenkin laajat. Eri
konteksteissa työtä tekemällä, lisäkouluttautumalla ja asiakaskohtaamisista oppimalla
hahmottuu oma tapa ja oma erityisyys TLT-terapeuttina.

Lisäksi kannattaa ehdottomasti panostaa työnohjaukseen heti alusta lähtien. Itselläni on
aina ollut hyvä työnohjaaja ja ajoittain, kun varsinaista terapiatyötä on ollut vähän, on
työnohjaus pitänyt TLT:n elävänä mielessä ja kehossa.

Sini-Maria Tuomivaara,
tanssi-liiketerapeutti, MA, mindfulness-ohjaaja, työnohjaaja

Valokuva Kaisu Jouppi